Okei. Tänään oli sitten se esittely ekoille, thank god sillä luokalla ei ollut kuin yksi poika ja sekin oli niin kiltin näköinen että ei jännittänyt yhtään. Koko homma meni hyvin ENKÄ PUNASTELLUT KERTAAKAAN! Wau!

Mutta se ope piti meitä 30 min liian pitkään tunnilla, kun se yritti säätää joitain laitteita mitä se ei osannut käyttää, saati sitten opettaa meille miten niitä käytetään. Noh. Kävelin kotiin ja alaovella olin jotenki laiska enkä aukaissut ovea kunnolla. BANG! Polvi osui tietenkin siihen rautaoven terävimpään reunaan. AI SATN PRKL!!! Olin varmaan viis minuuttia liikkumatta, pidin polvea kaksin käsin ja hihitin ihan pöljänä. Mulle käy aina niin sattuu ihan helvetisi. Linkutin hissille ja ajattelin että eiköhän se nyt toimi. Se kun on ollu hiukka oikukas lähiaikoina. JA VITUT! Se kyllä pysähtyi mun kerrokseen, mutta ovi ei auennut. PANIIKKI! Painoin ykköstä se kyllä meni sinne, mutta SE EI PYSÄHTYNYT vaan jatkoi takas vitoseen. Siinä vaiheessa olisin ollut jo valmis itkemään. Painoin nelosta, sama homma; se pieni peltiloota narun nokassa ei suostunut pysähtymään vaan pomppasi takas vitoseen. Ykkönen-vitonen-ykkönen-vitonen-nelonen-vitonen-kolmonen-vitonen. Sitten painoin hälytys nappia. Kuulin kuinka kello kilkatti käytävässä. Painoin kerran -ei reaktioita, painoin pitempään -ei mitään. Rimputin kelloa -EI VIELÄKÄÄN MITÄÄN! Sit män hermo ja painoin sen nappulan pohjaan ainakin minuutiksi. Kuulin kuinka joku tuli käytävään. "Molen jumissa hississä, auttakaa!" Joku tilas hissin neloseen. VIHDOIN! Vapaus. Selitin kuinka se hissi ei suostunut päästään mua ulos. Siihen tuli joku mieskin jolle selitin samat asiat. Sitten menin kotiin ja soitin heti huoltoon. Se mies toisessa päässä oli ihan pihalla. "Ethän sinä enää enää ole siellä jumissa?" Heh. En tod. Jännitystä tarpeeksi ainakin viikoksi. ENKÄ IKINÄ KÄYTÄ TUOTA PIRUN HISSIÄ ENÄÄ!

Kalamies juu bastardos! Me hate you verrry much! Se ei ole vieläkään vastannut.