Olen lihonut. Perkele. Ei sitä muuten nää eikä huomaa mut vanhat farkut ei mee enää kii. Tai menee mut on persiin kohralta niin tiukat että soi. Oli kamalaa huomata kuinka viime kesäiset, silloin vielä löysät farkut on nyt sopivat. Olen siis alkanut taas vaihteeksi laihduttamaan. Pelko pois, en ala luettelemaan mitä olen syönyt ja kuinka huono omatunto nyt on. Katson vain vähän mitä syön ja heti kun tämä perkuleen flunssa on selätetty alan lenkkeillä. Viime syksynä harrastin sitä aika vakituisesti, mut sitte se vaan jäi... Mulla on joku outo mielen kieroutuma kun minä en tykkää hikoilla ollenkaan. Mua ällöttää se. Kummallista. ;P

Juttelin eilen Kalamiehen kanssa mesellä... Enimmäkseen niitä näitä. Se kysyi että vieläkö Etelän Mies on mukana kuvioissa. Vastasin totuuden. Kehuin meidän seksiä. Tais olla sille vähän liikaa. :D I´m Bad. Devilish. Siitäs sai, senkin vonkaaja! Minä en tajua mikä sillä miehellä (siis Kalamiehellä) on pyllypanoon. Minä VIHAAN sitä ja se aina kehuu et kun se oli niin ja niin ihanaa. Olen kysynyt Etelän Mieheltä mitä mieltä se on siitä, niin ei se ollu asiasta kovinkaan innostunut, ONNEKSI! Mun täytyis kyl kieltäytyä jos se pyytäis. Testattu on ja todettu huonoksi.

Mulla on huono omatunto. Mietin eilen mitä Etelän Mies sanois jos se näkis nää mun kirjoitukset. Se suuttuis eikä ikinä antais anteeksi. Se ajatus pelotti mua. Ja mua pelotti se että ylipäätään mietin  mitä se ajattelis. Olen sekaisin. Haluan mutta en halua. Tulevaisuus on pelottava. Onneksi tulevaisuus on kaukana ja olen vielä pieni eikä isot asiat koske mua. Etsin itseäni. Mihin olen kadonnut? Mistä löydän rauhan mieleen ja ruumiiseen? Mitä jos en koskaan löydä ja lopulta olen tuhlannut elämäni etsimiseen. Mulla on varmaan joku kriisi kun ajattelen koko ajan näitä juttuja. Get a grip! Get a hold of ya self! Get get a life!