Voi vee mikä aamu.

Nukuin kuin lapsi, naapuri oli hiljaa, eikä mekastanut. En juonut illalla paljon, joten ei edes kusettanut. Heräsin vasta kuudelta ekan keran ja senkin jälkeen sain unen. Mutta... Aamulla Hyvä Ystävä oli kuin perseelle ammuttu karhu. Ei nyt ärjynyt ja kettuillut, mutta se oli sellaista hiljaista, kulmien alta murjotusta. Mua ärsyttää se ihan suunnattomasti. Koko aamu meni hiljaisuudessa ja kun yritin saada sitä puhumaan oli vastaukset yksi tavuisia. Oi ihanaa yhteiseloa.

Olen päättänyt että en puhu sille mitään jos ei ole pakko. Jos se puhuu mulle jotain olen ystävällinen ja toivon etä se huomais kuinka se tekee munkin olon paskaksi. Pojat tuli töihin, tekis hirveesti mieli mennä puhumaan, kun tuo yks on ollu niin hiljaa koko aamun. Pitää vissin mennä tuuhon soffalle jonkin ajan kuluttua.

Näin taas aika levottomia unia. Seksi sellaisia. ;) Toivon vaan että en äännellyt... olis aika noloa.  Ja nyt nuo miehet, okei pojat, istuu tuolla sermin takana ihanalta mieheltä tuoksuen. aijai...  Lähemmin ei uskaltais haistella, meinaan vois aika lailla haista tuo vanha viina...

Mut joo, pakko vissiin mennä. Toivon että unet olis rauhallisia ja että Hyvä Ystävä olis paremmalla tuulella. Vaatimattomat toiveet tälle päivälle.