Söin juuri 4 laskiaispullaa. Aku Ankkamaiseen tapaan: KÄÄK!

Olin siis jo aikaisin liikeellä ja kävin lenkillä kuudelta. Uhmasin pakkasta joka viime päivien lauhojen kelien takia tuntui erittäin kylmältä. Vein samalla kirjastoon lainaamani levyt ja Makuuniin dvd:t, niin ja lehdet paperinkeräykseen. Sitten kauppaan hakemaan vispikermaa ja VADELMAhilloa. (Sitä ainoaa oikeaa) Sitten pikainen (noin 45 min.) mutta sitäkin rankempi lenkki painot nilkoissa. Olin ihan rätti kun pääsin kotiin. Kuuma suihku ja pullataikinaa alustamaan. Tein vain yhden pellillisen, siinäkin on yhden henkilön taloudessa PALJON syötävää. Minulla kun ei ole pakastinta. Taikinan noustessa imuroin ja viikasin puhtaat pyykit.  Sitten IhQt lasgiasbullat uuniin ja kerman visputus. Lopputulos oli todella hyvää, vaikka itse sen sanonkin. :D

Olen kyllä lähiaikoina petrannut tässä leipomishommassa, papukaijan merkki siitä mulle. Sitä kun ei oikein muuten opi kuin opettelemalla. Yrityksen ja erehdyksen kautta juu knou.

Ehkä minussa sittenkin on Äiti-ainesta? (Buhahahaa)

Kalamies on ollut tässä jo parisen päivää mesellä mut ei se ole puhunut mitään, enkä minä sille. Eipä paljon kiinnosta...No eipä vissiin! Vieläkin tunnen vihaa kun mietin sitä. Vihaa siitä kuinka se on kohdellut minua. Aamulla kun kävelin kouluun mietin juuri tätä vihan tunnetta, että on pakko lähteä lenkille, jotta pysyn järjissäni ja pääsen vihasta irti... Ja nyt? -Lauhkea kuin lammas... simmu jo luppasee ja olo on rento. Suosittelen. :D

Siis pian nukkumaan ja huomenna tutustumaan läheiseen mielisairaalaan...

Siis TUTUSTUMAAN koulun takia, ei potilaaksi. ;)