Istun tunnilla, mutta en jaksa keskittyä käsiteltäviin asioihin. Ryhmätyö ei tullut aamulla valmiiksi ja se jäi ärsyttävästi roikkumaan. Ei voi mitään. Se työ on kuin kidutusta. Tyhjästä on paha nyhjästä. Tön pituus pitäisi olla 4 sivua, mutta me ei mitenkään saada sitä neljättä väännettyä. Tuskastuttavaa.

Yöllä riitelin Etelän Miehen kanssa. Mun piti tietenkin tehdä tikusta asiaa ja tinkutin sille siitä kun se ei ole ikinä kotona. Siis mua OIKEESTI ärsyttää se kun aina kun sille soittaa se on joko menossa johonki, tulossa jostakin tai jonkun kaverin luona. Siis vaikka sille soittais keskellä yötä! JA kun puhelin on ainoa tapa saada siihen yhteys on tämä pitemmän päälle ihan hemmetin raivostuttavaa. Se tietenkin heittäytyi ihan lapselliseksi ja vittuili että hän on sitte enemmän yksin kotona. Nyt on silmät kipeät itkemisestä ja väsyttää ihan kamalasti... Pakko jaksaa...

Opettaja mulkoilee. Pakko jatkaa, vaikka vituttaa. Tämä päivä ei ole hyvä päivä.