Tänään olis siis eka "työpäivä" oli ihan äälyyttömän helppoa! Istua persiillä ja jutella niitä näitä. Työkaverit oli kaikki ihan ookoo. Niin paitsi yksi. En tiedä mikä sitä miestä vaivaa.En tiedä minä se mua oikein pitää lintu vai kala? Lievää kyräilyä havaittavissa. Ei puhunut mulle kahta sanaa koko päivänä. Ihan outo. Mut muut oli ihan ookoo. Lievä ulkopuolisuuden olo oli taas havaittavissa kun työntekijät ja asiakkaat jutteli niitä näitä, tuttuja juttuja ja minä en tienny edes missä on vessa. Ei auta, jostain on aloitettava. "Ei kukaan ole seppä syntyessään." Mutta silti se vaan ärsyttää kun on niin pihalla. Kuin lumiukko. Ehkä huomenna on jo helpompaa.

Soiteltiin luokkakavereiden kanssa, niillä on suhteellisen rankkoja paikkoja verrattuna mun paikkaan, mut niilläkin on ollu ns. harvinaisen rauhallista. Mitäs sitä muuta odottaa kuin päätöntä laukkomista muiden juoksutettavana. Opiskelija sinne ja opiskelija tänne. Juoksupoika. Nyt vaan istutaan ja jutellaan et "mitä kuuluu?" Arvaa varmaan et nyt on kyse mielenterveystyöstä. Olen kyl ihan onnellinen et vihdoin sitä mitä olen odottanut koko opiskelun ajan. Kuunnella toisten murheita. Aina välillä vaan tuntuu että osaanko sittenkään kuunnella oikein. Pelottaa et mitä jos ei "kuule" niitä kaikkia sanottomia viestejä, mitä jos joku onkin ihan murtumispisteessä ja minä vaan kehotan etsimään niitä positiivisia juttuja. HUI! Mut ehkä työ opettaa tekijänsä...?

Sitten nämä kesätyöt. Ottaa niin pannuun! Olen laittanut noin 12 hakemusta ja soittanut vähintään tuplasti moneen paikkaan. Vielä Turku ja Etelän Miehen paikka on tarkemmin tutkimatta. Mulla on burn-out, enkä ole vielä edes saanut töitä. Stressaa niin perkuleesti. Luokkakamu soitti et jee! Hänellä on työhaastattelu mm. sinne paikkaan mihin olin itse hakenut. Tasan ei mene. Onnittelin, minkäs muuten voi. Hänellä on paremmat edellytykset niihin töihin. Suuntautuminen on mm. sinne alalle. Mut MIE VAAN HALUAN TÖITÄ! IHAN SAMA MITÄ TÖITÄ ! ANTAKAA NYT EES JOTAIN! Ärsyttää kun kaikkeen pitää olla aina valmistunut.

Olen niin väsynyt pingottamaan. Olemaan niin erinomainen ja juuri oikea tähän paikkaan. Olemaan aina valmiina ja suostuvainen mihin vain. Uskottelemaan olevani paras hakija ja ihmeellinen työntekijä. Opiskelijan pitää olla kaksin verroin ihminen ollakseen hyvä johonkin työhön. Super aikaansaava ja erinomainen kaikessa. Olen vain ihminen ja mua ressaa kaikki tämä.