Joop joop..

Eli. Oltiin viime lauantaina viihteellä. Minä, Hyvä Ystävä ja Kolmas Pyörä. Eli kolmas harjoittelija-tyttö. Ekaks etkoiltiin meillä. Oli ihan kivaa. Juteltiin niitä näitä. Sit lähdettiin beereileen. Mentiin meidän vakkariksi muodostuneeseen paikkaa ja juotiin ne juomat mitkä on muodostuneet meille vakioiksi. Oltiin jo ihan kivassa hutikassa, mut sitten jossain vaiheessa se meni päähän kui metrinen halko. Olin ihan pihalla. Mut niin oli Hyvä Ystäväkin. Kekesittiin loisto idea, etsitään meidän harjoittelija poikien vakkari "night-club". Joo joo, kolmestaan pimeitä kujia. Fiksua tytöt. Löydettiin sinne kuin ihmeen kaupalla. Mentiin sisään, EI KETÄÄN. Se paikka oli ihan hiljainen. Noh, mitäs me. Juotiin lisää! Mentiin enemmän känniin. Sitte Pojat ja niiden kaverit tuli, just ne kenen edessä me syytettiin niitä kokaiinin käytöstä. Ensimmäinen reaktio niiltä oli että, Mitä TE täällä teette!? Nojoo. Justkasin sitte koko illan sen toisen pojun kanssa. Ei sen Baby-Facen kanssa. Oli ihan kivaa, kun joku jaksoi kuunnella mua. Jouduin liimautuun sen kylkeen kiinni kun siel ei muuten kuullu mitään. Se laitto sen käden mun ympärille, sillen et sen kämmen lepäs mun takapuolen päällä. Se nojas seinää vasten ja minä sitä vasten. Tunsin sen kalun. Se halus mua ja minä sitä. Aih, kun vieläkin ajattelen sitä mua alkaa haluttaan...

Joo, eikä siinä vielä kaikki! Hyvä Ystävä veti hirveet hermot ja lähti kesken illan kotiin, YKSIN! Mut se tuli kuiten takas. Lopussa mentiin kaik 3 yhes kotiin. No tiivistettynä huusin pojille itkin ja nolaisn itseni täysin. Baby-Face suuttu mulle oikeesti, eikä se ole vieläkään leppynyt. Säätäjän (se toinen poika) ja mun välit on viilentyneet kun en edes muista mitä kaikkea pashaa sille jauhoin. Töissä on lievästi aika laimea meininki.

Vielä 2,5 viikkoa.