Minulla on siis pienehkö dilemma kesätöitteni suhteen. En tiedä minkä paikkakunnan laittaisin etusijalle.

Huokaa... On Opiskelukaupunki, Kotikaupunki, Lähikaupunki (jossa Kalamies asuu), Turku ja Etelän miehen kotipaikka... No Etelän Mies tietenkin toivoisi että haluan sinne ja  niin minä vähän haluankin. MUTTA. Ainahan se on se mutta. En tiedä haluanko sittenkään ihan niin kovasti (eli en halua). En tietenkään henno sanoa sitä sille. Kuvitelee sen omalle kohdalle niin tietää miltä toisesta tuntuu. Loukatulta, petetyltä, turhautuneelta ja surulliselta. Ensiksi lupaa tähdet ja kuut taivaalta ja tulla koko kesäksi Etelään... tosiasiassa jää kuitenkin kauas. Jos en mene kesäksi sinne en usko että me jatketaan, on tämä etäsuhde vaan niin rankkaa...

Toisaalta se sopii kuin nenä päähän, saan olla tarpeeksi vapaa. Minua ei ole sidottu yhteen paikkaan. Sidottu yhteen ihmiseen kuin muuta ei olis. Kun ajattelen sitä mun purkausta sen luona jokin aika sitten ja sitä että olisin siellä kuin häkissä. NIIIIHIIIN riippuvainen toisesta ihmisestä, se tuo palan kurkkuun ja ahistuksen päähän ja sudämeen. Kuvitella, leikkiä nyt jotain kotia koko hevletin kesä! Joutuisin siivoamaan ja laittamaan ruokaa sille, peseen sen pyykit ja varmasti ostaa ne hemmetin ruoatkin! Ahistavaa. En halua vaimoksi enkä Aviomiestä. Haluan KÄMPPIKSEN. Siis tasa-arvoa!

Haluan jonkun joka ajattelee ja toimii kuin minä. Joka pesee pyykit värien mukaan ja laittaa ne kuivumaan narulle loogisesti. Onko se liikaa vaadittu. En halua siisteysintoilijaa, en pilkun viilaajaa. Haluan joskus tulla puhtaaseen kotiin ja joskus valmiiksi keitetyt kahvit, ehkä jopa ruoan. Haenko siis toista naista? Onko näitä piirteitä edes mahdollista löytää heteromiehestä? :)) 

                            Tiina puhuu jo perjantaista   
                             sama baari missä Jarin kanssa tavattiin 
                              se etsi sen elämän naista        
                          mä mietin että ehkä sitten niin
                                tässä voiskin jo rakastua                                                        
            viime jouluna se kosi mua  juhannuksena sitten naimisiin 

                             Ja mun unessa saapuu se pimeä
                                      mun rakas ei muista mun nimeä
                           ja ulkona huutaa outo tuuli
                                      ja maailma pyörii kuin sarana
                        mä kuljen huoneissa scarlett o'harana
                              enkä haluukaan mitä luulin
                                oo, mut päivisin mä oon

Maija Vilkkumaan biisistä: "Niin kuin muutkin"

 

                                                 rakas mä en voi olla sun....

                                            Ei en aina, se on liian kauan 
                                                 aina on liian kauan 
                                                  aina on liian kauan 
                                                 se painaa päätä 
                                                se öisin herättää

Maija Vilkkumaan biisistä: "Liian kauan"