Olen ilmeisesti ollut lähiaikoina niin masentunut, enkä ole kirjoitellut kiinnostavista asioista kuten: Etelän Miehen ja minun suhde (koska sitä ei käytännössä ole -ensi viikko on 4. viime tapaamisesta), Kalamiehen ja minun suhde (koska sitä ei ole, eikä tule enää olemaankaan), Ei baarisekoiluja (koska en ole käynyt baarissa 5:n viikkoon), Ei muita hassuja sattumuksia (kyllähän niitä välillä sattuu, mutta en katsonut aiheelliseksi kirjoittaa niistä)....

Tuloksena on ollut tilaajien putoaminen 6:sta 3:een. En ole narsisti enkä kirjoita tätä siksi että muut lukisivat, vaan siksi koska päiväkirja-kirjan kirjoittaminen on osoittautunut lievästi ylivoimaiseksi. Ei vain tule ikinä kirjoitettua, tuossahan se pöydällä nytkin makaa. Kirjavineen kansineen kaikkineen. Siis pointti oli se se että välillä käyn kurkkimassa blogilistaa, vaikka sehän ei ole absoluuttinen totuus! (jos joku ei vielä sitä tiedä) En voi sille mitään, että olen nykyisin huonolla tuulella, kaikilla on siihen oikeus.

Vaikka kukaanhan ei tiedä että olen huonolla tuulella, paitsi Etelän Mies. Olen ulospäin vieläkin se kiva tyttö.Ehkä naapurit tietää, soitan mahdollisimman masentavaa musiikkia. Vasta "löysin" Aimee Mann:in Lost In Space. Kaunista ja rauhallista.

Kohta pitäisi lähteä töihin... pasha. Ei inspaa. No onpahan jotain tekemistä 4:ksi tunniksi. Sitten kun tulen alan tekemään sitä harjoitteluni raporttia... oikeesti. ;P

Vuokrasin muuten eilen pari leffaa: Happy End ja Mulholland Drive. Katsoin eilen illalla sitten tuon romanttisen komedian: Happy End. AARRHHGG! Tuskaa! Se oli niin jööttiä että! Tämä vahvistaa käsitystäni että romattiset komediat on pitkälti aikas HUONOJA! Tämä toinen tapaus jää tälle illalle... jonkinlainen ennakkokäsitys minulla on tästä leffasta, eli lievin varauksin istun katsomaan... Mutta nähtäväksi jää ihastunko vaiko vihastunko.