Eilen havahduin siihen että nyt todellakin on helmikuu. Kuukauden vaihteessa alkoi myös kesätöiden haku oikein viimeisen päälle. Koko luokka yrittää samaa. Mut onneksi meillä ollaan niin solidaarisia että työnantajien numerot jaetaan kaikkien kesken ja autetaan toisia niin paljon kun voidaan. Itse päivitin viime kesäisen CV:ni ja olen jo soitellut ympäri suomea. Aika paljon sanotaan samaa, "no jos kaikkia paikoja ei saada valmiilla täytettyjä niin sitten harkitaan opiskelijoita". Onneks eilen sain yhteyden yhteen tuttuuni Läheisessä Kaupungissa ja se lupas majottaa mut kesäks, jos satun saamaan sieltä töitä. On kuulemma pula "mun laisista". Mut miks ne sitte sanoo että ei kiitos, kun kerran tarve on huutava!? Huh. Kuitenkin ensi viikolla, heti maanantaina alkaa sen lähikaupungin pommitus oikein kunnolla. Vituttaa vaan kun ei voi KÄYDÄ siellä, pitää vaan soittaa. JA SE EI RIITÄ! Aina pitää käydä näyttämässä itseään, myymässä oikein kunnolla. Mut se ei ole kauhean helppoa kun asuu 100 km päässä. *huokaa* Olen niin väsynyt kun en  nuku kunnolla sekkailen joka yö netissä ja etsin numeroita. :( Mut nyt kouluun....